Päivitykset kuukaudelta marraskuu, 2014 Näytä/piilota kommentit | Näppäimistön pikavalinnat

  • Sari Räisänen 10:34 / 25.11.2014 Pikalinkki | Vastaa  

    Asiakasnäkökulma vahvasti mukana Tilastokeskuksen tutkijapalveluiden toiminnan kehittämisessä! 

    Tilastokeskus selvitti tutkija-asiakkaiden mielipiteitä kesä-elokuussa 2014 asiakastyytyväisyystutkimuksella. Palvelukysely lähetettiin tutkijapalveluiden otosaineistojen tilaajille sekä mikrosimulointimallia ja etäkäyttöpalveluja käyttäneille asiakkaille.

    Palvelukyselyn päätavoitteena oli selvittää tutkijapalveluiden asiakkaiden arvioita eri palveluiden kehittämistarpeiden kiireellisyydestä sekä ovatko vuoden 2010 jälkeen käynnistetyt toimenpiteet olleet asiakasnäkökulmasta oikeansuuntaisia. Asiakkaiden käyttökokemukset ja arvioinnit selvitettiin erikseen palveluprosessin suunnitteluvaiheesta ja palvelun tilauksesta/aineiston toimittamisesta sekä käyttövaiheesta. Lisäksi asiakkaat arvioivat oman työnsä kannalta tutkijapalveluiden internet-sivuston hyödyllisyyttä sekä kiinnostusta käyttäjäkoulutukseen.

    Tulosten perusteella palvelut ovat kokonaisuudessaan parantuneet vuodesta 2010. Palveluista viestitään paremmin, vuorovaikutus on parantunut, toimitusaikataulut ovat nopeutuneet ja sovitussa aikataulussa pysytään paremmin.

    Kehitettävääkin on. Asiakkaat kaipaavat enemmän tietoa aineistojen saatavuudesta sekä hyviä aineistokuvauksia aineistoista. Toteutunut toimitusaikataulu ei aina ole vastannut asiakkaiden tarpeita ja siihen toivotaan muutosta. Toimitusaikataulujen nopeuttamiseksi ehdotettiin mm. toimimista enemmän verkon välityksellä tutkimuslupa-asioissa. Asiakkaiden toivomaa yhteistyön tiivistämistä tutkijapalveluiden ja asiakkaiden välillä edistetään käyttäjäkoulutuksia lisäämällä. Erityisesti asiakkaita kiinnostavat aineistojen sisältökoulutukset sekä tutkimusaineistojen ja mikrosimulointimallin käyttökoulutukset. Ehdotettiin myös yleiskäyttöisten tutkimusaineistojen kehittämistä.

    Myös asiakkaiden kokemat ongelmat etäyhteyksissä on tiedostettu ja otettu kehittämisen kohteiksi. Asiakkaiden esille tuomissa kehittämiskohteissa nousi vahvasti esille etäkäyttöjärjestelmän teknisen varmuuden ja suorituskyvyn parantaminen. Etäkäytön salliminen muualta kuin omalta työpisteeltä tuntui asiakkaista myös kehittämisen arvoiselta, samoin kansallisen etäkäyttöjärjestelmän sekä yhteispohjoismaisen ja eurooppalaisen datakäyttömahdollisuuden kehittäminen. Etäkäyttöyhteyden käyttäminen esimerkiksi kotoa tai muusta etätyöskentelyyn sopivasta paikasta on jo nyt mahdollista, kun siitä sovitaan Tilastokeskuksen kanssa.

    FMAS osahankkeissa kehitetään aineistokatalogia aineistokuvausten saatavuuden parantamiseksi, sähköistä viranomaisten yhteistä käyttölupapalvelua, tutkijoiden tukipalvelua sekä kansallista, toiminnaltaan ja resursseiltaan laajempaa etäkäyttöjärjestelmää. Palvelukyselystä ilmenee, että olemme FMAS-hankkeessa kehittämässä oikeita asioita.

    Palvelukysely täytti sille asetetut tavoitteet toimia kehityshankkeiden vaikuttavuustyökaluna. Sen avulla on mahdollista luoda lisäarvoa tutkijapalveluiden asiakkaiden käyttämille palveluprosesseille, terävöittää palveluja ja keskittää niukkoja resursseja oleelliseen. Tätä tavoitetta ei olisi saavutettu ilman palvelukyselyyn osallistuneita asiakkaita. Oli todella myönteistä huomata, miten paneutuvasti ja runsaasti saimme vastauksia mm. avoimiin kysymyksiin: monipuolisia pohdintoja, monelta kannalta tehtyjä erilaisia ehdotuksia ja käyttäjäkokemuksia, joita on nyt hyvä lähteä työstämään eteenpäin myös FMAS-hankkeen myötä!

    Suuri kiitos kaikille osallistuneille.

    Eija Arvonen

    Eija Arvonen

    Tilastokeskus Tietopalvelu ja viestintä

     
  • Sari Räisänen 14:38 / 18.11.2014 Pikalinkki | Vastaa  

    Tutkijat ideoivat käyttölupapalvelua ja informaatio- ja tukiportaalia Kansallisarkistossa 

    Kansallisarkistossa järjestettiin 17.11.2014 sähköiseen käyttölupapalveluun ja informaatio- ja tukiportaaliin kohdistunut erityisesti tutkijoille suunnattu workshop, johon osallistui myös joitakin viranomaisten edustajia ja Tilastokeskuksen FMAS-hankkeen osaprojektin henkilöstöä. Tilaisuuden tarkoituksena oli esitellä molempien osahankkeiden tämän hetkistä vaihetta ja saada kommentteja ja palautetta, mikä tullaan huomioimaan molempia palveluita kehitettäessä.

    Sähköisen käyttölupapalvelun osalta esittely kohdistui palvelun sisällön ja toiminnallisuuksien esittelyyn ja keskustelua käytiin mm. seuraavista asioista.

    • Tutkijat pitivät tärkeänä sitä, että käyttöluvan hakemista varten tarvittavat tiedot kysytään selkeästi ja että kunkin kysymyksen kohdalla annetaan informaatiota, joka auttaa täyttämään tarvittavat tiedot oikein.
    • Palvelun toiminnallisuuden kannalta osallistujat pitivät tärkeänä sitä, että tutkija voi täyttää lomaketta vähitellen ja että tiedot voi tallentaa, vaikka kunkin yksittäisen sivun kaikkia pakollisia tietoja ei ole vielä täytetty.
    • Osallistujat pitivät lomakkeen dynaamisuutta (lomake muokkautuu hakijan valintojen mukaan siten, että vain tarpeelliset asiat kysytään) tärkeänä ominaisuutena.
    • Tilaisuudessa käytiin keskustelua aineiston käyttöön liittyvästä salassapitositoumuksesta, joka tarvitaan jokaiselta henkilötietoja käsittelevästä tutkijalta. Tällä hetkellä salassapitositoumuksen sisältö ja sen antaminen vaihtelevat viranomaiskohtaisesti. Myös aineiston käyttöehtoihin sitoutumisessa on viranomaiskohtaisia eroja. Osa viranomaisista määrittelee aineiston käyttöehdot käyttölupapäätöksessä. Palvelun tämänhetkisessä suunnitelmassa kukin henkilötietojen käyttöoikeutta hakeva tutkija antaa ennen käyttölupapäätöksen myöntämistä salassapitositoumuksen, joka kattaa kaikki haettavaa aineistoa koskevat viranomaiset. Keskustelua käytiin myös mahdollisuudesta antaa salassapitositoumus vasta käyttölupapäätöksen myöntämisen jälkeen ennen aineiston käyttöönottoa, jolloin sitouduttaisiin myös aineiston käyttöehtoihin.
    • Tulevassa palvelussa tutkimushankkeeseen osallistuville henkilöille luodaan erilaisia käyttäjäprofiileita, joiden avulla säädellään hakemusta koskevia käyttöoikeuksia. Tutkijat pitivät tärkeänä, että käyttöoikeuksia jaetaan ”liberaalisti”. Hakemuksen lopullisen hyväksymisen voi kuitenkin tehdä vain tutkimuksen vastuullinen johtaja, joka voi ainoana henkilönä lähettää hakemuksen viranomaiselle.

    Informaatio- ja tukiportaalin tulevaa sisältöä ideoitiin workshopissa hankeryhmän alustavan suunnitelman pohjalta. Workshopissa esille tulleet tutkijoiden toiveet olivat tiivistetysti seuraavat:

    • Konkreettinen tieto rekisteritutkimuksen tekemisestä ja rekisteritutkimuksen etenemisestä
    • Tietoa aineistonhallinnasta ja tietosuojasta
    • Esimerkkejä tutkimusasetelmista ja erilaisista aineistoista
    • Rekisteritutkimukseen liittyvät erityispiirteet, myös tieteenalakohtaisia erityispiirteitä toivottiin
    • Käytännöllisiä ohjeita hyvän käyttölupahakemuksen laadintaan
    • Tietoa viranomaisista ja rekistereistä
    • Viranomaisten tiedotteita esim. hinnoittelun muutokset, lainsäädännön muutokset ja muutokset rekisteritietojen tietosisällöissä
    • Tietoa käyttölupapäätösten käsittelyajoista ja hinnoista
    • Tietoa hyväksytyistä käyttöluvista ja julkaisuista
    • Tietoa rekisteritutkimusta koskevista koulutukista; koulutustilaisuuksien materiaalien jakaminen
    • Tietoa pohjoismaisesta rekisteritutkimusyhteistyöstä
    • Mahdollisuus verkostoitua muiden tutkijoiden kanssa, keskustelufoorumin perustaminen
    • Mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa palvelun kautta
    • Tietojen perusteellinen määrittely metatietokatalogissa (Tilastokeskuksen osahanke)/ muuttujien hakeminen metatietokatalogissa hakutoimintojen avulla

    Informaatio- ja tukiportaalin kautta on tarkoitus julkaista sähköisen käyttölupapalvelun tuottamaa viranomaiskohtaista tietoa hakemusten käsittelyajoista ja hinnoista sekä myönnettyjen hakemusten kohdentumisesta eri tieteenaloille ja rekistereihin. Mitä tilastotietoja Sinä haluaisit saada palvelun kautta?

    Palveluiden kehittämisvaiheessa saatu palaute ja tieto tutkijoiden tarpeista ovat ensiarvoisen tärkeitä. Voit antaa palautetta ja kommentteja myös tämän foorumin kautta.

    Kiitos kaikille tilaisuuteen osallistuneille!

    Materiaalia. Workshop_diat 17.11.2014

     

     
  • Mikko Saloila 10:59 / 14.11.2014 Pikalinkki | Vastaa  

    Kaisa-talossa workshopattiin – hakutoiminnot ja latausmahdollisuudet tärkeitä aineistokatalogissa 

    Kaisa-talossa pidettiin 28.10. aineistokatalogi-workshop, johon oli kutsuttu aineistoja tuottavia rekisteriviranomaisia ja aineistoja käyttäviä tutkijoita. Kuulijakunta koostui mm. hankkeen aloitusseminaarissa mukana olleista, tutkimuskäyttöön tietoja luovuttavien viranomaisten yhteistyöryhmästä sekä tutkijoista.
    Tilaisuus oli jaettu kahteen osaan. Ensin kerrottiin aineistokatalogi-projektin rakenteesta ja työn etenemisestä. Sen jälkeen Hannele Keckman-Koivuniemi esitteli FSD:n toukokuussa 2014 lanseeraaman Aila-aineistokatalogin. Kaikki esityksen löytyvät tämän blogin tapahtumakalenterista.
    Esitysten jälkeen päästiin varsinaiseen workshop-osuuteen, joka toteutettiin ryhmätyömuotoisena.
    Osallistujilta kysyttiin näkemyksiä kolmeen teemaan:

    1. Mitä tietotarpeita käyttäjillä on aineistokatalogin suhteen?
    2. Mitä toiminnallisuuksia käyttäjät tarvitsevat aineistokatalogissa?
    3. Missä muodossa muiden organisaatioiden aineistot on kuvattu?

    Keskusteluissa nousikin hyviä pointteja esille. Tietotarpeiden suhteen pai-notettiin mahdollisimman kattavia kuvauksia mahdollisimman monesta aineistosta. Tärkeää on tietysti, että aineistokatalogi sisältää perustiedot aineistoista ja muuttujista. Tutkijoiden mahdollista panosta aineistokatalogiin pidettiin myös tärkeänä. Tutkijat ovat usein keränneet aineistoista ja muuttujista tietoja useammasta lähteestä monien vuosien ajalta, ja näitä olisi hyvä saada myös muiden käyttöön. Lisäksi muutosten hallintaa pidettiin tärkeänä. Aineistokatalogista tulisi selvitä vuosien varrella tapahtuneet muutokset luokituksissa sekä muuttujien ja aineistojen muodostamisessa.
    Ykkösteeman ympärillä nousseet ideat menivät suhteellisen hyvin yksiin projektiryhmän ajatusten kanssa. Koska kyseessä on nimenomaan aineistokuvauksia ja metatietoja sisältävä katalogi, on näiden laatu tärkeää. Tutkijoiden mahdollisuus ladata tiedostoja suoraan aineistokatalogiin on uusi idea, joka vaatii hieman pohdintaa.

    Toiminnallisuuksista tärkeimmiksi nähtiin erilaiset haut ja sujuva yhteys Kansallisarkiston rakenteilla olevaan käyttölupapalveluun. Myös avointa ohjelmallista rajapintaa pidettiin tarpeellisena. Kakkosteeman tarpeet täsmäsivät myös hyvin projektiryhmän alustaviin suunnitelmiin. Yhteistyö käyttölupapalvelun kanssa on korkealla prioriteeteissa, ja sille myös selvästi on tilausta. Erittäin monipuolisten hakujen tarve kuitenkin jonkin verran yllätti. Tämä on selvästi osa-alue, johon täytyy katalogin rakentamisessa jatkossa panostaa vielä nykyistä enemmän.

    Organisaatioiden aineistojen kuvauksen suhteen todettiin, että aineistoja ei juurikaan ole kuvattu tai jos on, niin epäsystemaattisesti. Tietojärjestelmissä olevien kuvausten formaatit ovat myös usein peruskäyttäjälle vaikealukuisia. Kuvauksien säilytyspaikat ovat lisäksi harvojen tiedossa eli niiden saatavuus on heikko. Systematisointia on kuitenkin tapahtumassa, ja asenneilmasto on muuttumassa myönteisemmäksi kuvauksille. Tilaisuudessa esiin noussut tarve yhteisille aineistonkuvausmalleille on todellinen. Jatkossa onkin tärkeää miettiä myös, että minkälaisia askeleita pitäisi ottaa, jotta aineistot jatkossa kuvattaisiin mahdollisimman hyvin yhteen sopivalla tavalla.

    Ryhmätöiden muistiinpanot kokonaisuudessaan

     
  • Sari Räisänen 10:29 / 13.11.2014 Pikalinkki | Vastaa  

    Tutkija tule testaamaan sähköistä käyttölupapalvelua! 

    Sähköinen käyttölupapalvelu on täysin uusi sähköinen palvelu, jonka kautta tutkija hakee eri viranomaisten rekisteritietojen käyttölupaa yhdellä hakemuksella. Sähköistä käyttölupapalvelua kehitetään osana Kansallisarkiston ja Tilastokeskuksen Finnish Microdata Access Services (FMAS) – hanketta. Palvelu on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2015 loppupuolella.

    Etsimme vapaaehtoisia kokemukseltaan erilaisia rekisteritutkijoita ja rekisteritutkimuksesta kiinnostuneita tutkijoita osallistumaan sähköisen käyttölupapalvelun ensimmäiseen käytettävyystestaukseen. Käytettävyystestaukseen tarkoituksena on saada tietoa alustavan käyttöliittymän käytettävyydestä, jotta palvelusta tulisi mahdollisimman toimiva ja käyttäjäystävällinen. Käytettävyystestauksen yhteydessä Sinulla on mahdollisuus kertoa palveluun liittyvistä toiveista ja tarpeista.

    Käytettävyystestaukseen kuluu aikaa noin tunti, muu etukäteen suoritettava valmistautuminen ei ole tarpeellista. Mikäli kiinnostuit asiasta, ota yhteyttä joko puhelimitse tai sähköpostilla

    Kati Haanpää

    Puh. 050 3000 715

    Sähköposti: etunimi.sukunimi@narc.fi

    Käytettävyystestaukset suoritetaan Kansallisarkistossa (Rauhankatu 17, Helsinki)

     
  • Valtteri Valkonen 11:54 / 12.11.2014 Pikalinkki | Vastaa  

    Tilastokeskuksen etäkäyttöjärjestelmän käytön hinnoittelu uudistuu 

    Tilastokeskus on uudistamassa etäkäyttöjärjestelmän käytön hinnoittelua osana laajempaa tutkimusaineistojen hinnoittelu-uudistusta. Etäkäytön nykyinen hinnoittelu on voimassa vuoden 2014 loppuun ja uudistus otetaan käyttöön vuoden 2015 alussa. Uudet etäkäytön hinnat löytyvät oheisen linkin takaa. FMAS-hankkeeseen liittyviin kehittämistehtäviin on saatu Suomen Akatemialta FIRI-rahoitusta. Etäkäyttöjärjestelmän ylläpitoon liittyviä kustannuksia ei FIRI-rahoituksella voida maksaa. Etäkäyttöjärjestelmän käytöstä perittävien maksujen tarkoitus on kattaa mainittuja ylläpitokustannuksia.

    Hinnoittelu-uudistuksen tavoitteena on selkeyttää etäkäytön kustannuksia tutkijalle luopumalla vuosittaisista organisaatiomaksuista ja siirtymällä hankkeen käyttäjämääräpohjaiseen vuosihinnoitteluun. Syy organisaatiomaksusta luopumiseen on osaltaan siinä, että usein on vaikeaa määritellä organisaatiota täsmällisesti esimerkiksi yliopistojen ja tiedekuntien tapauksessa. Uudistuksen jälkeen ei tarvitse pohtia kuka organisaatiossa maksaa organisaatiomaksun. Lisäksi tutkijat saattavat vuoden aikana vaihtaa työpaikkaa organisaatiosta toiseen, mikä mutkistaa maksun osoittamista tietylle organisaatiolle.

    Nykyisestä hanke-, kuukausi- ja käyttäjäkohtaisesta hinnoittelusta siirrytään hankekohtaisiin vuosimaksuihin. Jos kyseessä on lyhyt, vain muutaman kuukauden mittainen hanke, on kuukausiperusteinen hinnoittelu edelleen mahdollinen ja edullisempi ratkaisu. Perustelu hankekohtaiseen vuosihinnoitteluun siirtymiseen on hinnan selkiyttämisen lisäksi siinä, että tutkimuksen rahoitus on usein hankekohtaista. Uudistuksen tuloksena etäkäytöstä perittävät käyttömaksut säilyvät kokonaisuutena kutakuinkin ennallaan.

    Valtteri Valkonen, Tilastokeskus

     
c
luo uusi viesti
j
seuraava artikkeli / seuraava kommentti
k
edellinen artikkeli/edellinen kommentti
r
Vastaa
e
Muokkaa
o
Näytä/piilota kommentit
t
Mene ylös
l
kirjaudu sisään
h
näytä tai piilota ohje
shift + esc
Peruuta