Kaisa-talossa workshopattiin – hakutoiminnot ja latausmahdollisuudet tärkeitä aineistokatalogissa

Kaisa-talossa pidettiin 28.10. aineistokatalogi-workshop, johon oli kutsuttu aineistoja tuottavia rekisteriviranomaisia ja aineistoja käyttäviä tutkijoita. Kuulijakunta koostui mm. hankkeen aloitusseminaarissa mukana olleista, tutkimuskäyttöön tietoja luovuttavien viranomaisten yhteistyöryhmästä sekä tutkijoista.
Tilaisuus oli jaettu kahteen osaan. Ensin kerrottiin aineistokatalogi-projektin rakenteesta ja työn etenemisestä. Sen jälkeen Hannele Keckman-Koivuniemi esitteli FSD:n toukokuussa 2014 lanseeraaman Aila-aineistokatalogin. Kaikki esityksen löytyvät tämän blogin tapahtumakalenterista.
Esitysten jälkeen päästiin varsinaiseen workshop-osuuteen, joka toteutettiin ryhmätyömuotoisena.
Osallistujilta kysyttiin näkemyksiä kolmeen teemaan:

1. Mitä tietotarpeita käyttäjillä on aineistokatalogin suhteen?
2. Mitä toiminnallisuuksia käyttäjät tarvitsevat aineistokatalogissa?
3. Missä muodossa muiden organisaatioiden aineistot on kuvattu?

Keskusteluissa nousikin hyviä pointteja esille. Tietotarpeiden suhteen pai-notettiin mahdollisimman kattavia kuvauksia mahdollisimman monesta aineistosta. Tärkeää on tietysti, että aineistokatalogi sisältää perustiedot aineistoista ja muuttujista. Tutkijoiden mahdollista panosta aineistokatalogiin pidettiin myös tärkeänä. Tutkijat ovat usein keränneet aineistoista ja muuttujista tietoja useammasta lähteestä monien vuosien ajalta, ja näitä olisi hyvä saada myös muiden käyttöön. Lisäksi muutosten hallintaa pidettiin tärkeänä. Aineistokatalogista tulisi selvitä vuosien varrella tapahtuneet muutokset luokituksissa sekä muuttujien ja aineistojen muodostamisessa.
Ykkösteeman ympärillä nousseet ideat menivät suhteellisen hyvin yksiin projektiryhmän ajatusten kanssa. Koska kyseessä on nimenomaan aineistokuvauksia ja metatietoja sisältävä katalogi, on näiden laatu tärkeää. Tutkijoiden mahdollisuus ladata tiedostoja suoraan aineistokatalogiin on uusi idea, joka vaatii hieman pohdintaa.

Toiminnallisuuksista tärkeimmiksi nähtiin erilaiset haut ja sujuva yhteys Kansallisarkiston rakenteilla olevaan käyttölupapalveluun. Myös avointa ohjelmallista rajapintaa pidettiin tarpeellisena. Kakkosteeman tarpeet täsmäsivät myös hyvin projektiryhmän alustaviin suunnitelmiin. Yhteistyö käyttölupapalvelun kanssa on korkealla prioriteeteissa, ja sille myös selvästi on tilausta. Erittäin monipuolisten hakujen tarve kuitenkin jonkin verran yllätti. Tämä on selvästi osa-alue, johon täytyy katalogin rakentamisessa jatkossa panostaa vielä nykyistä enemmän.

Organisaatioiden aineistojen kuvauksen suhteen todettiin, että aineistoja ei juurikaan ole kuvattu tai jos on, niin epäsystemaattisesti. Tietojärjestelmissä olevien kuvausten formaatit ovat myös usein peruskäyttäjälle vaikealukuisia. Kuvauksien säilytyspaikat ovat lisäksi harvojen tiedossa eli niiden saatavuus on heikko. Systematisointia on kuitenkin tapahtumassa, ja asenneilmasto on muuttumassa myönteisemmäksi kuvauksille. Tilaisuudessa esiin noussut tarve yhteisille aineistonkuvausmalleille on todellinen. Jatkossa onkin tärkeää miettiä myös, että minkälaisia askeleita pitäisi ottaa, jotta aineistot jatkossa kuvattaisiin mahdollisimman hyvin yhteen sopivalla tavalla.

Ryhmätöiden muistiinpanot kokonaisuudessaan

Mainokset