”On erinomaista, että aineistoja Tilastokeskuksessa muokataan tutkijaystävälliseen suuntaan!” 

Tilastokeskuksen isossa auditoriossa pidettiin palkkarakenneaineistojen esittelytilaisuus perjantaina 31.10.2014.

Tilaisuudessa esiteltiin mm. harmonisoituja palkkarakenneaineistoja, jotka ovat yksi tutkijoita varten muodostettu valmisaineistokokonaisuus, josta on myös laadukkaat aineistokuvaukset.

Esittelytilaisuudessa oli yhteensä 47 osallistujaa mm. ministeriöistä, virastoista, tutkimuslaitoksista ja työmarkkinajärjestöistä.

Tilaisuuden aluksi tilastotuotannon ylijohtaja Timo Koskimäki toivotti osallistujat tervetulleeksi ja taustoitti tilaisuutta kertomalla lyhyesti tutkijapalveluiden periaatteista ja suhteesta tutkimusmaailmaan. Lopuksi Koskimäki vielä korosti tilaisuuden käyttäjänäkökulmaa muistuttamalla siitä, että useimmat tilaisuudessa esiteltävistä aineistoista ovat tutkijapalveluiden kautta saatavissa tutkimuskäyttöön.

Yliaktuaari Sampo Pehkonen kuvasi ensin vuosittain koostettavien poikkileikkaus-tyyppisten palkkatilastojen tuotantopolkua alkaen työnantajien ja Tilastokeskuksen keräämistä palkkatilastoista ja päätyen lopputuotteeseen eli vuosittain koottavaan palkkarakennetilastoon. Vuosittaisten palkkarakennetilastojen osalta hän käsitteli mm. tilaston kattavuutta, muuttujasisältöä sekä ansio- ja työtuntikäsitteisiin liittyviä asioita. Keskeistä on se, että tilasto mahdollistaa eri sektorien väliset vertailut yhden vuoden sisällä. Sampo totesi, että tilaston kattavuus on hyvä, julkisella sektorilla jopa erinomainen. Tilasto mittaa kokonaisansioita, mutta myös lisät on mahdollista ottaa huomioon.

Erikoistutkija Pekka Laine kertoi mm. nykyaikaisten paneelianalyysien ja urankehitysseurantojen vaativan yli ajan harmonisoituja palkkarakenneaineistoja, joissa vertailukelpoisuus säilyy vuosien välillä muuttujamuutoksista huolimatta. Esimerkkeinä yli ajan harmonisointitarpeista ja -haasteista Pekka toi esiin vuosien 2001-2002 TT:n toimihenkilöiden ammattiluokituksen kokonaismuutoksen ja v 2001 osa-aikaisuutta määrittävän ylätuntirajan nostamisen.

Palkkarakenneaineistojen harmonisoinnin tilanne on tällä hetkellä se, että tutkimuskäytössä on jo yksityissektorin vuosien 1995-2008 palkkarakenneaikasarja ja jatkoharmonisoinnissa aineistot 2009-2013 vuosilta. Valtiosektorin osalta aineisto vv 1995-2008 on testauksessa ja tutkijoille annettavissa pilottikäyttöön. Kuntasektorin 1995-2009 aineistoyhdistelyt on tehty ja muuttujien harmonisointi alkamassa.

Pekka vertaili vuosikohtaisista poikkileikkauksista laskettuja tunnuslukuja ja yli ajan harmonisoidusta aikasarjasta laskettuja tunnuslukuja graafien avulla. Graafisen tarkastelun keskeinen viesti tutkijoille oli se, että tilastoista kuvautuva keskimääräinen työtuntien, palkkojen ja muiden työsuhdemuuttujien kehitys yli ajan riippuu usein pitkälti siitä, onko tilastossa vuosien aikana tapahtuneet muodostussääntö- ja luokitusmuutokset otettu huomioon vai ei.

Pekka veti myös yhteen tutkijoiden käytössä olevien eri palkkatilastojen ja työsuhdeaineistojen plussat ja miinukset. Lopuksi hän kehotti tutkijoita aineistovalinnassaan hakemaan tukea Tilastokeskuksen asiantuntijoilta. Tätä kehotusta jotkut tutkijat noudattivatkin heti kahvitauon aikana.

Kahvihetken jälkeen yliaktuaari Marianne Johnson Tilastokeskuksesta kertoi Tilastokeskuksen tutkijoille tarjoamista palveluista ja niitä tarjoavan tutkimuspalvelut-vastuualueen toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Tutkijapalvelut on myös uudistamassa etäkäytön hinnoittelua 1.1.2015 alkaen.

Kansallisessa Arkistolaitoksen ja Tilastokeskuksen yhteisessä Kansallinen mikroaineistojen tutkijapalvelu (FMAS)-hankkeessa ollaan helpottamassa tutkijoiden tutkimusaineiston valintaa (aineistokatalogin metatietopalvelu), tietojen käyttölupien hakemista ja tiedonsaantia (sähköinen käyttölupapalvelu ja informaatiopalvelu) sekä etäkäyttöä (etäkäyttöpalvelu). Tänä vuonna tutkijapalveluiden teettämässä asiakastyytyväisyyskyselyssä FMAS-hankkeessa juuri nämä toteutettavina olevat asiat nousivat esille toiveina tietopalvelun kehittämiselle.

Lopuksi professori Petri Böckerman Turun yliopistosta ja Palkansaajien tutkimuslaitoksesta toi esiin tutkijanäkökulman palkkarakenneaineistoihin ja niiden käyttöön. Hän eritteli eri työsuhdeaineistojen vahvuuksia ja heikkouksia sekä esitteli kolmea tutkimusta, joissa oli käytetty harmonisoitua palkkarakenneaineistoa. Petri korosti erityisesti harmonisoitujen aineistojen merkitystä luotettavan empiirisen tutkimuksen perustana.

Tilaisuuden loppupaneelissa tuli esille haasteellisina, harmonisointiaineiston aikajakson sisällä muuttuneina tietoina mm palkkaryhmä- ja työaikamuoto-tieto. Myös ansiokäsite herätti keskustelua. Tilastopäällikkö Mikko Mankki EK:sta totesi lopuksi, että ”on erinomaista, että aineistoja Tilastokeskuksessa muokataan tutkijaystävälliseen suuntaan. EK suosittelee tutkijoille harmonisoitujen palkkarakenneaineistojen käyttöä.”

  

Koosteen laativat Pekka Laine ja Merja Seppä-Heikka Tilastokeskuksen tutkijapalveluista