Päivitykset käyttäjältä Sari Räisänen Näytä/piilota kommentit | Näppäimistön pikavalinnat

  • Sari Räisänen 15:11 / 2.2.2015 Pikalinkki | Vastaa  

    FMAS-tutkijapalvelun toteuttaminen hidastuu Akatemian kielteisen rahoituspäätöksen takia 

    FMAS-hanke sai Suomen Akatemialta tutkimusinfrastruktuurirahoitusta vuoden 2013 FIRI-haussa yhteensä 700 000 euroa. Hankkeelle haettiin tuolloin kaksivuotista rahoitusta, mutta rahoitusta saatiin vain hakemuksen ensimmäiselle vuodelle. Jatkorahoitusta haettiin viime keväänä  FIRI 2014 -haussa vuosille 2015-2017. Tarkoitus oli saada vuoden 2014 aikana tehdyt tarkennetut suunnitelmat (vaatimusmäärittelyt, arkkitehtuurisuunnitelmat ym.) toteutettua vuoden 2015 aikana niin, että kaikki palvelut olisivat perusmuodossaan olleet käytettävissä vuoden 2015 lopussa. Seuraavina vuosina oli tarkoitus kehittää palveluja edelleen.

    Hanke sai kuitenkin täysin odottamattomasti kielteisen rahoituspäätöksen FIRI 2014 -hausta. Päätös tuli vasta joulun alla, mikä hankaloittaa hankkeen tilannetta myös siksi, että varautumisaikaa ei jäänyt.  Hankkeen rahoituksena on käytettävissä vain Akatemian viime vuoden rahoituksesta jääneet osuudet, jotka erillispäätöksellä saatiin hankkeen käyttöön tälle vuodelle.

    Päätöksen seurauksena alkuperäisessä toteutusaikataulussa ei pysytä. Jatkorahoitusta haetaan aktiivisesti muilta tahoilta, ja jää nähtäväksi, milloin työtä päästään täysitehoisesti jatkamaan. Viime vuodesta jääneillä rahoilla voidaan Kansallisarkistossa jatkaa sähköisen lupapalvelun ja informaatio- ja tukipalvelun kehittämistä vain muutamia kuukausia. Tilastokeskus jatkaa tutkijan etätyöpöydän ja aineistokatalogin kehittämistä suunniteltua hitaammalla aikataululla ja supistetuilla suunnitelmilla.

    Tutustu myös Helsingin Sanomissa 2.2.2015 julkaistuun Marjo Bruunin ja Päivi Happosen mielipidekirjoitukseen.

     
  • Sari Räisänen 08:05 / 2.12.2014 Pikalinkki | Vastaa  

    ”On erinomaista, että aineistoja Tilastokeskuksessa muokataan tutkijaystävälliseen suuntaan!” 

    Tilastokeskuksen isossa auditoriossa pidettiin palkkarakenneaineistojen esittelytilaisuus perjantaina 31.10.2014.

    Tilaisuudessa esiteltiin mm. harmonisoituja palkkarakenneaineistoja, jotka ovat yksi tutkijoita varten muodostettu valmisaineistokokonaisuus, josta on myös laadukkaat aineistokuvaukset.

    Esittelytilaisuudessa oli yhteensä 47 osallistujaa mm. ministeriöistä, virastoista, tutkimuslaitoksista ja työmarkkinajärjestöistä.

    Tilaisuuden aluksi tilastotuotannon ylijohtaja Timo Koskimäki toivotti osallistujat tervetulleeksi ja taustoitti tilaisuutta kertomalla lyhyesti tutkijapalveluiden periaatteista ja suhteesta tutkimusmaailmaan. Lopuksi Koskimäki vielä korosti tilaisuuden käyttäjänäkökulmaa muistuttamalla siitä, että useimmat tilaisuudessa esiteltävistä aineistoista ovat tutkijapalveluiden kautta saatavissa tutkimuskäyttöön.

    Yliaktuaari Sampo Pehkonen kuvasi ensin vuosittain koostettavien poikkileikkaus-tyyppisten palkkatilastojen tuotantopolkua alkaen työnantajien ja Tilastokeskuksen keräämistä palkkatilastoista ja päätyen lopputuotteeseen eli vuosittain koottavaan palkkarakennetilastoon. Vuosittaisten palkkarakennetilastojen osalta hän käsitteli mm. tilaston kattavuutta, muuttujasisältöä sekä ansio- ja työtuntikäsitteisiin liittyviä asioita. Keskeistä on se, että tilasto mahdollistaa eri sektorien väliset vertailut yhden vuoden sisällä. Sampo totesi, että tilaston kattavuus on hyvä, julkisella sektorilla jopa erinomainen. Tilasto mittaa kokonaisansioita, mutta myös lisät on mahdollista ottaa huomioon.

    Erikoistutkija Pekka Laine kertoi mm. nykyaikaisten paneelianalyysien ja urankehitysseurantojen vaativan yli ajan harmonisoituja palkkarakenneaineistoja, joissa vertailukelpoisuus säilyy vuosien välillä muuttujamuutoksista huolimatta. Esimerkkeinä yli ajan harmonisointitarpeista ja -haasteista Pekka toi esiin vuosien 2001-2002 TT:n toimihenkilöiden ammattiluokituksen kokonaismuutoksen ja v 2001 osa-aikaisuutta määrittävän ylätuntirajan nostamisen.

    Palkkarakenneaineistojen harmonisoinnin tilanne on tällä hetkellä se, että tutkimuskäytössä on jo yksityissektorin vuosien 1995-2008 palkkarakenneaikasarja ja jatkoharmonisoinnissa aineistot 2009-2013 vuosilta. Valtiosektorin osalta aineisto vv 1995-2008 on testauksessa ja tutkijoille annettavissa pilottikäyttöön. Kuntasektorin 1995-2009 aineistoyhdistelyt on tehty ja muuttujien harmonisointi alkamassa.

    Pekka vertaili vuosikohtaisista poikkileikkauksista laskettuja tunnuslukuja ja yli ajan harmonisoidusta aikasarjasta laskettuja tunnuslukuja graafien avulla. Graafisen tarkastelun keskeinen viesti tutkijoille oli se, että tilastoista kuvautuva keskimääräinen työtuntien, palkkojen ja muiden työsuhdemuuttujien kehitys yli ajan riippuu usein pitkälti siitä, onko tilastossa vuosien aikana tapahtuneet muodostussääntö- ja luokitusmuutokset otettu huomioon vai ei.

    Pekka veti myös yhteen tutkijoiden käytössä olevien eri palkkatilastojen ja työsuhdeaineistojen plussat ja miinukset. Lopuksi hän kehotti tutkijoita aineistovalinnassaan hakemaan tukea Tilastokeskuksen asiantuntijoilta. Tätä kehotusta jotkut tutkijat noudattivatkin heti kahvitauon aikana.

    Kahvihetken jälkeen yliaktuaari Marianne Johnson Tilastokeskuksesta kertoi Tilastokeskuksen tutkijoille tarjoamista palveluista ja niitä tarjoavan tutkimuspalvelut-vastuualueen toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Tutkijapalvelut on myös uudistamassa etäkäytön hinnoittelua 1.1.2015 alkaen.

    Kansallisessa Arkistolaitoksen ja Tilastokeskuksen yhteisessä Kansallinen mikroaineistojen tutkijapalvelu (FMAS)-hankkeessa ollaan helpottamassa tutkijoiden tutkimusaineiston valintaa (aineistokatalogin metatietopalvelu), tietojen käyttölupien hakemista ja tiedonsaantia (sähköinen käyttölupapalvelu ja informaatiopalvelu) sekä etäkäyttöä (etäkäyttöpalvelu). Tänä vuonna tutkijapalveluiden teettämässä asiakastyytyväisyyskyselyssä FMAS-hankkeessa juuri nämä toteutettavina olevat asiat nousivat esille toiveina tietopalvelun kehittämiselle.

    Lopuksi professori Petri Böckerman Turun yliopistosta ja Palkansaajien tutkimuslaitoksesta toi esiin tutkijanäkökulman palkkarakenneaineistoihin ja niiden käyttöön. Hän eritteli eri työsuhdeaineistojen vahvuuksia ja heikkouksia sekä esitteli kolmea tutkimusta, joissa oli käytetty harmonisoitua palkkarakenneaineistoa. Petri korosti erityisesti harmonisoitujen aineistojen merkitystä luotettavan empiirisen tutkimuksen perustana.

    Tilaisuuden loppupaneelissa tuli esille haasteellisina, harmonisointiaineiston aikajakson sisällä muuttuneina tietoina mm palkkaryhmä- ja työaikamuoto-tieto. Myös ansiokäsite herätti keskustelua. Tilastopäällikkö Mikko Mankki EK:sta totesi lopuksi, että ”on erinomaista, että aineistoja Tilastokeskuksessa muokataan tutkijaystävälliseen suuntaan. EK suosittelee tutkijoille harmonisoitujen palkkarakenneaineistojen käyttöä.”

      

    Koosteen laativat Pekka Laine ja Merja Seppä-Heikka Tilastokeskuksen tutkijapalveluista

     

     
  • Sari Räisänen 10:34 / 25.11.2014 Pikalinkki | Vastaa  

    Asiakasnäkökulma vahvasti mukana Tilastokeskuksen tutkijapalveluiden toiminnan kehittämisessä! 

    Tilastokeskus selvitti tutkija-asiakkaiden mielipiteitä kesä-elokuussa 2014 asiakastyytyväisyystutkimuksella. Palvelukysely lähetettiin tutkijapalveluiden otosaineistojen tilaajille sekä mikrosimulointimallia ja etäkäyttöpalveluja käyttäneille asiakkaille.

    Palvelukyselyn päätavoitteena oli selvittää tutkijapalveluiden asiakkaiden arvioita eri palveluiden kehittämistarpeiden kiireellisyydestä sekä ovatko vuoden 2010 jälkeen käynnistetyt toimenpiteet olleet asiakasnäkökulmasta oikeansuuntaisia. Asiakkaiden käyttökokemukset ja arvioinnit selvitettiin erikseen palveluprosessin suunnitteluvaiheesta ja palvelun tilauksesta/aineiston toimittamisesta sekä käyttövaiheesta. Lisäksi asiakkaat arvioivat oman työnsä kannalta tutkijapalveluiden internet-sivuston hyödyllisyyttä sekä kiinnostusta käyttäjäkoulutukseen.

    Tulosten perusteella palvelut ovat kokonaisuudessaan parantuneet vuodesta 2010. Palveluista viestitään paremmin, vuorovaikutus on parantunut, toimitusaikataulut ovat nopeutuneet ja sovitussa aikataulussa pysytään paremmin.

    Kehitettävääkin on. Asiakkaat kaipaavat enemmän tietoa aineistojen saatavuudesta sekä hyviä aineistokuvauksia aineistoista. Toteutunut toimitusaikataulu ei aina ole vastannut asiakkaiden tarpeita ja siihen toivotaan muutosta. Toimitusaikataulujen nopeuttamiseksi ehdotettiin mm. toimimista enemmän verkon välityksellä tutkimuslupa-asioissa. Asiakkaiden toivomaa yhteistyön tiivistämistä tutkijapalveluiden ja asiakkaiden välillä edistetään käyttäjäkoulutuksia lisäämällä. Erityisesti asiakkaita kiinnostavat aineistojen sisältökoulutukset sekä tutkimusaineistojen ja mikrosimulointimallin käyttökoulutukset. Ehdotettiin myös yleiskäyttöisten tutkimusaineistojen kehittämistä.

    Myös asiakkaiden kokemat ongelmat etäyhteyksissä on tiedostettu ja otettu kehittämisen kohteiksi. Asiakkaiden esille tuomissa kehittämiskohteissa nousi vahvasti esille etäkäyttöjärjestelmän teknisen varmuuden ja suorituskyvyn parantaminen. Etäkäytön salliminen muualta kuin omalta työpisteeltä tuntui asiakkaista myös kehittämisen arvoiselta, samoin kansallisen etäkäyttöjärjestelmän sekä yhteispohjoismaisen ja eurooppalaisen datakäyttömahdollisuuden kehittäminen. Etäkäyttöyhteyden käyttäminen esimerkiksi kotoa tai muusta etätyöskentelyyn sopivasta paikasta on jo nyt mahdollista, kun siitä sovitaan Tilastokeskuksen kanssa.

    FMAS osahankkeissa kehitetään aineistokatalogia aineistokuvausten saatavuuden parantamiseksi, sähköistä viranomaisten yhteistä käyttölupapalvelua, tutkijoiden tukipalvelua sekä kansallista, toiminnaltaan ja resursseiltaan laajempaa etäkäyttöjärjestelmää. Palvelukyselystä ilmenee, että olemme FMAS-hankkeessa kehittämässä oikeita asioita.

    Palvelukysely täytti sille asetetut tavoitteet toimia kehityshankkeiden vaikuttavuustyökaluna. Sen avulla on mahdollista luoda lisäarvoa tutkijapalveluiden asiakkaiden käyttämille palveluprosesseille, terävöittää palveluja ja keskittää niukkoja resursseja oleelliseen. Tätä tavoitetta ei olisi saavutettu ilman palvelukyselyyn osallistuneita asiakkaita. Oli todella myönteistä huomata, miten paneutuvasti ja runsaasti saimme vastauksia mm. avoimiin kysymyksiin: monipuolisia pohdintoja, monelta kannalta tehtyjä erilaisia ehdotuksia ja käyttäjäkokemuksia, joita on nyt hyvä lähteä työstämään eteenpäin myös FMAS-hankkeen myötä!

    Suuri kiitos kaikille osallistuneille.

    Eija Arvonen

    Eija Arvonen

    Tilastokeskus Tietopalvelu ja viestintä

     
  • Sari Räisänen 14:38 / 18.11.2014 Pikalinkki | Vastaa  

    Tutkijat ideoivat käyttölupapalvelua ja informaatio- ja tukiportaalia Kansallisarkistossa 

    Kansallisarkistossa järjestettiin 17.11.2014 sähköiseen käyttölupapalveluun ja informaatio- ja tukiportaaliin kohdistunut erityisesti tutkijoille suunnattu workshop, johon osallistui myös joitakin viranomaisten edustajia ja Tilastokeskuksen FMAS-hankkeen osaprojektin henkilöstöä. Tilaisuuden tarkoituksena oli esitellä molempien osahankkeiden tämän hetkistä vaihetta ja saada kommentteja ja palautetta, mikä tullaan huomioimaan molempia palveluita kehitettäessä.

    Sähköisen käyttölupapalvelun osalta esittely kohdistui palvelun sisällön ja toiminnallisuuksien esittelyyn ja keskustelua käytiin mm. seuraavista asioista.

    • Tutkijat pitivät tärkeänä sitä, että käyttöluvan hakemista varten tarvittavat tiedot kysytään selkeästi ja että kunkin kysymyksen kohdalla annetaan informaatiota, joka auttaa täyttämään tarvittavat tiedot oikein.
    • Palvelun toiminnallisuuden kannalta osallistujat pitivät tärkeänä sitä, että tutkija voi täyttää lomaketta vähitellen ja että tiedot voi tallentaa, vaikka kunkin yksittäisen sivun kaikkia pakollisia tietoja ei ole vielä täytetty.
    • Osallistujat pitivät lomakkeen dynaamisuutta (lomake muokkautuu hakijan valintojen mukaan siten, että vain tarpeelliset asiat kysytään) tärkeänä ominaisuutena.
    • Tilaisuudessa käytiin keskustelua aineiston käyttöön liittyvästä salassapitositoumuksesta, joka tarvitaan jokaiselta henkilötietoja käsittelevästä tutkijalta. Tällä hetkellä salassapitositoumuksen sisältö ja sen antaminen vaihtelevat viranomaiskohtaisesti. Myös aineiston käyttöehtoihin sitoutumisessa on viranomaiskohtaisia eroja. Osa viranomaisista määrittelee aineiston käyttöehdot käyttölupapäätöksessä. Palvelun tämänhetkisessä suunnitelmassa kukin henkilötietojen käyttöoikeutta hakeva tutkija antaa ennen käyttölupapäätöksen myöntämistä salassapitositoumuksen, joka kattaa kaikki haettavaa aineistoa koskevat viranomaiset. Keskustelua käytiin myös mahdollisuudesta antaa salassapitositoumus vasta käyttölupapäätöksen myöntämisen jälkeen ennen aineiston käyttöönottoa, jolloin sitouduttaisiin myös aineiston käyttöehtoihin.
    • Tulevassa palvelussa tutkimushankkeeseen osallistuville henkilöille luodaan erilaisia käyttäjäprofiileita, joiden avulla säädellään hakemusta koskevia käyttöoikeuksia. Tutkijat pitivät tärkeänä, että käyttöoikeuksia jaetaan ”liberaalisti”. Hakemuksen lopullisen hyväksymisen voi kuitenkin tehdä vain tutkimuksen vastuullinen johtaja, joka voi ainoana henkilönä lähettää hakemuksen viranomaiselle.

    Informaatio- ja tukiportaalin tulevaa sisältöä ideoitiin workshopissa hankeryhmän alustavan suunnitelman pohjalta. Workshopissa esille tulleet tutkijoiden toiveet olivat tiivistetysti seuraavat:

    • Konkreettinen tieto rekisteritutkimuksen tekemisestä ja rekisteritutkimuksen etenemisestä
    • Tietoa aineistonhallinnasta ja tietosuojasta
    • Esimerkkejä tutkimusasetelmista ja erilaisista aineistoista
    • Rekisteritutkimukseen liittyvät erityispiirteet, myös tieteenalakohtaisia erityispiirteitä toivottiin
    • Käytännöllisiä ohjeita hyvän käyttölupahakemuksen laadintaan
    • Tietoa viranomaisista ja rekistereistä
    • Viranomaisten tiedotteita esim. hinnoittelun muutokset, lainsäädännön muutokset ja muutokset rekisteritietojen tietosisällöissä
    • Tietoa käyttölupapäätösten käsittelyajoista ja hinnoista
    • Tietoa hyväksytyistä käyttöluvista ja julkaisuista
    • Tietoa rekisteritutkimusta koskevista koulutukista; koulutustilaisuuksien materiaalien jakaminen
    • Tietoa pohjoismaisesta rekisteritutkimusyhteistyöstä
    • Mahdollisuus verkostoitua muiden tutkijoiden kanssa, keskustelufoorumin perustaminen
    • Mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa palvelun kautta
    • Tietojen perusteellinen määrittely metatietokatalogissa (Tilastokeskuksen osahanke)/ muuttujien hakeminen metatietokatalogissa hakutoimintojen avulla

    Informaatio- ja tukiportaalin kautta on tarkoitus julkaista sähköisen käyttölupapalvelun tuottamaa viranomaiskohtaista tietoa hakemusten käsittelyajoista ja hinnoista sekä myönnettyjen hakemusten kohdentumisesta eri tieteenaloille ja rekistereihin. Mitä tilastotietoja Sinä haluaisit saada palvelun kautta?

    Palveluiden kehittämisvaiheessa saatu palaute ja tieto tutkijoiden tarpeista ovat ensiarvoisen tärkeitä. Voit antaa palautetta ja kommentteja myös tämän foorumin kautta.

    Kiitos kaikille tilaisuuteen osallistuneille!

    Materiaalia. Workshop_diat 17.11.2014

     

     
  • Sari Räisänen 10:29 / 13.11.2014 Pikalinkki | Vastaa  

    Tutkija tule testaamaan sähköistä käyttölupapalvelua! 

    Sähköinen käyttölupapalvelu on täysin uusi sähköinen palvelu, jonka kautta tutkija hakee eri viranomaisten rekisteritietojen käyttölupaa yhdellä hakemuksella. Sähköistä käyttölupapalvelua kehitetään osana Kansallisarkiston ja Tilastokeskuksen Finnish Microdata Access Services (FMAS) – hanketta. Palvelu on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2015 loppupuolella.

    Etsimme vapaaehtoisia kokemukseltaan erilaisia rekisteritutkijoita ja rekisteritutkimuksesta kiinnostuneita tutkijoita osallistumaan sähköisen käyttölupapalvelun ensimmäiseen käytettävyystestaukseen. Käytettävyystestaukseen tarkoituksena on saada tietoa alustavan käyttöliittymän käytettävyydestä, jotta palvelusta tulisi mahdollisimman toimiva ja käyttäjäystävällinen. Käytettävyystestauksen yhteydessä Sinulla on mahdollisuus kertoa palveluun liittyvistä toiveista ja tarpeista.

    Käytettävyystestaukseen kuluu aikaa noin tunti, muu etukäteen suoritettava valmistautuminen ei ole tarpeellista. Mikäli kiinnostuit asiasta, ota yhteyttä joko puhelimitse tai sähköpostilla

    Kati Haanpää

    Puh. 050 3000 715

    Sähköposti: etunimi.sukunimi@narc.fi

    Käytettävyystestaukset suoritetaan Kansallisarkistossa (Rauhankatu 17, Helsinki)

     
c
luo uusi viesti
j
seuraava artikkeli / seuraava kommentti
k
edellinen artikkeli/edellinen kommentti
r
Vastaa
e
Muokkaa
o
Näytä/piilota kommentit
t
Mene ylös
l
kirjaudu sisään
h
näytä tai piilota ohje
shift + esc
Peruuta