Päivitykset kuukaudelta maaliskuu, 2016 Näytä/piilota kommentit | Näppäimistön pikavalinnat

  • Mikko Saloila 11:24 / 14.3.2016 Pikalinkki | Vastaa  

    Taika-tutkimusaineistokatalogin betaversio julkaistu 

    Tilastokeskus on julkaissut betaversion tutkimusaineistokatalogista. Käyttäjäpalautteen perusteella palvelua jatkokehitään kevään ja alkukesän aikana.

    taika.stat.fi

    Käy katsomassa ja jaa kehitysideasi!

    Mikä tutkimusaineistokatalogi? Katso tämä blogikirjoitus.

     

     

     
  • Mikko Saloila 10:59 / 14.11.2014 Pikalinkki | Vastaa  

    Kaisa-talossa workshopattiin – hakutoiminnot ja latausmahdollisuudet tärkeitä aineistokatalogissa 

    Kaisa-talossa pidettiin 28.10. aineistokatalogi-workshop, johon oli kutsuttu aineistoja tuottavia rekisteriviranomaisia ja aineistoja käyttäviä tutkijoita. Kuulijakunta koostui mm. hankkeen aloitusseminaarissa mukana olleista, tutkimuskäyttöön tietoja luovuttavien viranomaisten yhteistyöryhmästä sekä tutkijoista.
    Tilaisuus oli jaettu kahteen osaan. Ensin kerrottiin aineistokatalogi-projektin rakenteesta ja työn etenemisestä. Sen jälkeen Hannele Keckman-Koivuniemi esitteli FSD:n toukokuussa 2014 lanseeraaman Aila-aineistokatalogin. Kaikki esityksen löytyvät tämän blogin tapahtumakalenterista.
    Esitysten jälkeen päästiin varsinaiseen workshop-osuuteen, joka toteutettiin ryhmätyömuotoisena.
    Osallistujilta kysyttiin näkemyksiä kolmeen teemaan:

    1. Mitä tietotarpeita käyttäjillä on aineistokatalogin suhteen?
    2. Mitä toiminnallisuuksia käyttäjät tarvitsevat aineistokatalogissa?
    3. Missä muodossa muiden organisaatioiden aineistot on kuvattu?

    Keskusteluissa nousikin hyviä pointteja esille. Tietotarpeiden suhteen pai-notettiin mahdollisimman kattavia kuvauksia mahdollisimman monesta aineistosta. Tärkeää on tietysti, että aineistokatalogi sisältää perustiedot aineistoista ja muuttujista. Tutkijoiden mahdollista panosta aineistokatalogiin pidettiin myös tärkeänä. Tutkijat ovat usein keränneet aineistoista ja muuttujista tietoja useammasta lähteestä monien vuosien ajalta, ja näitä olisi hyvä saada myös muiden käyttöön. Lisäksi muutosten hallintaa pidettiin tärkeänä. Aineistokatalogista tulisi selvitä vuosien varrella tapahtuneet muutokset luokituksissa sekä muuttujien ja aineistojen muodostamisessa.
    Ykkösteeman ympärillä nousseet ideat menivät suhteellisen hyvin yksiin projektiryhmän ajatusten kanssa. Koska kyseessä on nimenomaan aineistokuvauksia ja metatietoja sisältävä katalogi, on näiden laatu tärkeää. Tutkijoiden mahdollisuus ladata tiedostoja suoraan aineistokatalogiin on uusi idea, joka vaatii hieman pohdintaa.

    Toiminnallisuuksista tärkeimmiksi nähtiin erilaiset haut ja sujuva yhteys Kansallisarkiston rakenteilla olevaan käyttölupapalveluun. Myös avointa ohjelmallista rajapintaa pidettiin tarpeellisena. Kakkosteeman tarpeet täsmäsivät myös hyvin projektiryhmän alustaviin suunnitelmiin. Yhteistyö käyttölupapalvelun kanssa on korkealla prioriteeteissa, ja sille myös selvästi on tilausta. Erittäin monipuolisten hakujen tarve kuitenkin jonkin verran yllätti. Tämä on selvästi osa-alue, johon täytyy katalogin rakentamisessa jatkossa panostaa vielä nykyistä enemmän.

    Organisaatioiden aineistojen kuvauksen suhteen todettiin, että aineistoja ei juurikaan ole kuvattu tai jos on, niin epäsystemaattisesti. Tietojärjestelmissä olevien kuvausten formaatit ovat myös usein peruskäyttäjälle vaikealukuisia. Kuvauksien säilytyspaikat ovat lisäksi harvojen tiedossa eli niiden saatavuus on heikko. Systematisointia on kuitenkin tapahtumassa, ja asenneilmasto on muuttumassa myönteisemmäksi kuvauksille. Tilaisuudessa esiin noussut tarve yhteisille aineistonkuvausmalleille on todellinen. Jatkossa onkin tärkeää miettiä myös, että minkälaisia askeleita pitäisi ottaa, jotta aineistot jatkossa kuvattaisiin mahdollisimman hyvin yhteen sopivalla tavalla.

    Ryhmätöiden muistiinpanot kokonaisuudessaan

     
  • Mikko Saloila 16:37 / 21.8.2014 Pikalinkki | Vastaa  

    Aineistokatalogi helpottamaan tiedon löytämistä 

    Syksyn pikkuhiljaa saapuessa käynnistyy myös aineistokatalogin suunnittelu. Aineistokatalogin rakentaminen kuuluu Tilastokeskuksen ja Kansallisarkiston toteuttamaan Kansallinen rekisteri- ja mikroaineistojen tutkijapalvelu -hankkeeseen (FMAS). Aineistokatalogin tarkoitus on tarjota tietoa käytettävissä olevista julkishallinnon aineistoista.

    Projekti on jaettu määrittely- ja toteutusvaiheeseen. Syyskuussa alkaa määrittelyvaihe, jossa aineistokatalogin lisäksi kehitetään myös laajemmin Tilastokeskuksen metatietoverkkopalvelua. Toteutusvaihe sijoittuu vuoden 2015 alkuun.

    Tavoitteena projektissa on luoda aineistokatalogi, joka vastaa mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeisiin. Katalogin tulisi olla helppokäyttöinen, ja kuitenkin myös tarpeeksi kattava. Tähän kuuluu muuttujakuvaukset ja yhteydet muuhun metatietoon, kuten luokituksiin ja käsitteisiin. Näin käyttäjien olisi helpompaa päästä käsiksi juuri heitä kiinnostavaan tietoon.

    Tällä hetkellä kerätään vielä viimeisiä asiantuntijoita mukaan projektiin, ja viimeistellään projektisuunnitelmaa. Minä toimin määrittelyvaiheen projektipäällikkönä. Lisäksi mukana on kuusi varsinaista projektiryhmän jäsentä sekä viisi asiantuntijaa. Projektiin on pyritty saamaan mukaan mahdollisimman monipuolisesti erilaista asiantuntemusta. Mukana on metatiedon, tutkijapalvelun, tietotekniikan sekä verkkojulkaisemisen asiantuntijoita. Projektin aikana järjestetään myös workshoppeja, joissa tulevat käyttäjät, sisällöntuottajat ja yhteistyökumppanit pääsevät tarkemmin kertomaan tarpeistaan aineistokatalogiin liittyen.

    Projektin karkea rakenne on seuraavanlainen:

    1) Määritellään sisällöt, eli mitä tietoja aineistokatalogi tulee sisältämään.

    2) Määritellään palvelut, eli mitä toiminnallisuuksia aineistokatalogi pitää sisällään.

    3) Määritellään vielä näiden toteuttamiseksi vaadittavat tekniset ratkaisut. Tähän kuuluu myös sellaisen prosessin määrittäminen, jonka avulla muiden organisaatioiden aineistokuvauksia voidaan liittää Tilastokeskuksessa kehitteillä olevaan aineistokatalogiin.

    Kommentit ja toiveet aineistokatalogin suhteen ovat enemmän kuin tervetulleita.

    Mikko Saloila, Tilastokeskus

     
    • Anssi Auvnen 08:42 / 9.9.2014 Pikalinkki | Vastaa

      Tutkijan eli tietoaineistojen suurkuluttajan kannalta tämä kuulostaa oikein hyvältä! Yksi sisältöalue, jonka saatavuutta olisi varmaan syytä kohentaa on koulutus. Peruskoulun päättötodistusten kerääminen koulu- tai kuntakohtaisesti valtakunnallisiin aineistoihin on nykyään kutakuinkin mahdotonta. Jos siihen tulisi parannusta niin monen alan tutkijoille avautuisi uusia mahdollisuuksia.

      • Mikko Saloila 09:03 / 12.9.2014 Pikalinkki

        Kiitokset palautteesta Anssi!
        Tilastokeskuksen koulutustilastoissa tiedettiin esiin nostetusta kehityskohteesta seuraavasti:
        ”Opetus- ja kulttuuriministeriö hakee ensi vuoden budjettiesityksessä rahoitusta todennetun osaamisen rekisterin (TOR) perustamiseen.
        Jos TOR-rekisteri toteutuu tämänhetkisen suunnitelman mukaisesti, peruskoulun päättäneiden todistukset ovat saatavilla
        tulevaisuudessa sähköisessä muodossa. Eräitä tietoja on jo nyt peruskoulun päättäneiden todistuksista ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakurekisterissä.”

  • Kati Haanpää 14:37 / 6.5.2014 Pikalinkki | Vastaa  

    Osallistu ja vaikuta – tehdään toimiva tutkijapalvelu yhdessä 

    Rekisteritutkimuksen tutkimusympäristö muuttuu lähitulevaisuudessa suuresti. Uusi tutkimusinfrastruktuuri, Kansallinen rekisteri- ja mikroaineistojen tutkijapalvelu (Finnish Microdata Access Services, FMAS), pääsi maaliskuussa julkistetulle uudelle tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle, ja palvelun rakentaminen on alkanut Akatemialta saadun rahoituksen turvin. Hanketta toteuttavat Kansallisarkisto ja Tilastokeskus.

    Uusi palvelu on suunniteltu helpottamaan rekisteritietojen ja tilastollisten mikroaineistojen tutkimuskäyttöä tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa ja se tulee parantamaan merkittävästi julkishallinnon rekisteriaineistojen löydettävyyttä, saatavuutta ja käytettävyyttä. Se myös mahdollistaa paremman henkilötietojen suojaamisen rekisteripohjaisten tutkimusaineistojen koko elinkaaren ajan. Tulevaisuudessa palvelu tarjoaa yksikanavaisen väylän tutkimuksen suunnittelusta aineiston analysointiin.

    Tutkijapalvelu koostuu neljästä erillisestä, yhdessä toimivasta palvelusta:

    • Metatietokatalogista saa tietoja käytettävissä olevista tietovarannoista.
    • Käyttöluvat eri viranomaisilta voi hakea yhden luukun periaatteella sähköisen lupapalvelun kautta.
    • Lupiin perustuvien aineistojen yhdistelyyn ja analysointiin on käytettävissä kapasiteetiltaan ja ohjelmistoiltaan hyvin varusteltu etätyöpöytä.
    • Tukipalvelusta saa tukea ja neuvontaa kaikissa rekisteritutkimukseen liittyvissä kysymyksissä.

    Palvelut valmistuvat pääosin vuoden 2015 loppuun mennessä. Tällä foorumilla seurataan palveluiden rakentamista ja tarjotaan tutkijoille tilaisuus olla aktiivisesti mukana rakentamistyössä. Tällä foorumilla voit ottaa kantaa ratkaisuihin jo niiden valmisteluvaiheessa, osallistua keskusteluun, ja ehdottaa uusia näkökulmia ja ratkaisuja toimivan tutkijapalvelun rakentamiseksi.

    Hankkeen etenemistä esitellään blogikirjoituksissa sekä tapahtumasivulla, josta saa tietoja hankkeen järjestämistä tapahtumista ja jossa julkaistaan tilaisuuksissa pidettyjä esityksiä.

    Lue hankkeesta lisää: http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/tehtavat/hankkeet/kansallinen-rekisteri-ja-mikroaineistojen-tutkijapalvelu.

     
    • Tommi Nyrönen 14:26 / 26.9.2014 Pikalinkki | Vastaa

      Hei Kati!

      Olemme tieteen tietotekniikan keskus CSC:llä osana eurooppalaista biologisen tiedon infrastruktuuria (ELIXIR) toteuttaneen datapalveluille kohdennetun käyttöoikeuksien hallinnan työkalun nimeltä REMS l.Resource Entitlement Management System.

      Teknologia rakentaa (federoituun) sähköisen tunnistukseen. REMS lisää vahvistettuun identiteettiin käyttöoikeuksia, jotka myöntää määritellyn työvuon mukainen taho, esimerkiksi erillinen datan pääsyoikeuksia hallinnoiva viranomainen tai biopankki.

      Työkalu on implementoitu Euroopan genomi- ja fenotyyppidatan jakelupalveluun (http://www.ebi.ac.uk/ega) tutkimuskäyttöön hyväksytylle Pohjoismaiselle digitalisoidulle biopankkidatalle (http://www.nordicdb.org/). Tavoitteena on hyödyntää REMSiä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen biopankkine IT palveluissa osana kansallista FIRI yhteistyötä. REMSissä ei ole tiedealariippuvuutta, vaikka sitä on ensisijaisesti näin sovellettu biolääketieteen aineistojen avaamiseen, jossa riittää tekemistä.

      Yhteistyöterveisin,

      -tommi-

      Tommi Nyrönen CSC

      Lisätietoja https://remsdemo.csc.fi tai contact@csc.fi.

      • Kati Haanpää 12:05 / 1.10.2014 Pikalinkki

        Hei Tommi ja kiitos yhteydenotosta. Olemme järjestämässä tapaamista aiheesta.

        Ystävällisin terveisin Kati

c
luo uusi viesti
j
seuraava artikkeli / seuraava kommentti
k
edellinen artikkeli/edellinen kommentti
r
Vastaa
e
Muokkaa
o
Näytä/piilota kommentit
t
Mene ylös
l
kirjaudu sisään
h
näytä tai piilota ohje
shift + esc
Peruuta