Päivitykset kuukaudelta marraskuu, 2016 Näytä/piilota kommentit | Näppäimistön pikavalinnat

  • noorasipila 11:42 / 23.11.2016 Pikalinkki | Vastaa  

    Kansallinen lupapalvelu ja informaatio- ja tukipalvelu -hanke jatkaa FMAS-työtä Kansallisarkistossa 

    Kansallisarkistossa on käynnistynyt syksyllä 2016 uusi Kansallinen lupapalvelu ja informaatio- ja tukipalvelu -hanke, joka jatkaa FMAS-hankkeessa aloitettua sähköisen käyttölupapalvelun ja informaatio- ja tukiportaalin suunnittelu- ja toteutustyötä. Molemmat palvelut tehdään uudessa hankkeessa valmiiksi syksyyn 2017 mennessä. Lisäksi hankkeessa tehdään pilottiversio sähköisestä palvelusta lääketieteellisen tutkimuksen eettiseen ennakkoarviointiin yhteistyössä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa.

    Kansallinen lupapalvelu ja informaatio- ja tukipalvelu -hanke on osa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran ISAACUS-hankekokonaisuutta, jossa pohjustetaan hyvinvointidatan kokoamiseen ja koordinointiin keskittyvän palveluoperaattorin perustamista Suomeen.

    Kehitteillä kolme palvelua

    Hankkeessa saatetaan loppuun kaksi palvelua, joiden on tarkoitus edistää käyttörajoitteisten aineistojen hyödyntämistä. Lisäksi tehdään pilottiversio käyttöliittymästä, jolla voi hakea lääketieteellisen tutkimuksen eettistä ennakkoarviointia.

    Sähköisen käyttölupapalvelun avulla tutkija tai muu aineistojen hyödyntäjä voi hakea ”yhden sähköisen luukun” kautta käyttöluvan monen eri aineiston tietojen käyttöön usealta eri viranomaiselta samanaikaisesti. Käyttölupapalvelussa tutkija ja viranomaiset voivat keskustella hakuprosessista ja tutkija saada reaaliaikaisen tiedon hakuprosessin käsittelyvaiheesta. Lupapalvelu toimii myös hakemusasiakirjojen arkistona.

    Informaatio- ja tukiportaali on uusi verkkosivusto, jonka on tarkoitus kertoa olemassa olevien rekisterien ja muiden aineistojen tarjoamista mahdollisuuksista tutkimukselle ja kehittämiselle. Lisäksi portaaliin kootaan tietoa siitä, miten arkaluonteisia ja salassa pidettäviä tietoja saa erilaisiin käyttötarkoituksiin. Portaaliin luodaan oma käyttölupiin keskittyvä osio, josta on pääsy sähköiseen käyttölupapalveluun ja ohjeistusta kaikissa lupaprosessiin liittyvissä erityiskysymyksissä.

    Lisäksi hankkeessa kehitetään pilottiversio sähköisestä palvelusta lääketieteellisen tutkimuksen edellyttämään eettiseen ennakkoarviointiin.  

    Painopisteet sosiaali- ja terveysalan tietovarannoissa

    FMAS-hankkeessa palveluja suunniteltiin pelkästään tieteellisen rekisteritutkimuksen tarpeisiin ja aineistoina palvelut kattoivat viranomaisrekisterit poikkihallinnollisesti. Nykyisessä hankkeessa keskitytään suppeampaan sisältöalueeseen, sosiaali- ja terveysalaan, mutta mukaan otetaan useammanlaisia aineistoja ja niiden hyödyntämistapoja.

    Molemmat tuotantokäyttöön kehitettävät palvelut kattavat aineistoina hyvinvointi- ja terveystietoja sisältävät viranomaisrekisterit ja tilastoaineistot, terveys- ja sosiaalipalvelutuotannon datat ja biopankkidatat sekä väestötutkimukset. Tietojen käyttökohteina ovat tieteellisen tutkimuksen lisäksi päätöksentekoa tukevat ja kaupalliset tarkoitukset.

    Palveluiden kehitystyö hyvässä vaiheessa

    Palveluiden kehitystyö on edennyt hyvin uudessa hankkeessa. Sähköisen käyttölupapalvelun 1. betaversion tietoturva-auditointi valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä ja sen käyttäjätestaus aloitetaan alkuvuodesta 2017. Mukaan testaajaksi voi ilmoittautua sähköpostilla lupa.tuki[at]arkisto.fi. Testaajiksi kaivataan sekä kokeneita että vähemmän lupia hakeneita tutkijoita.

    Informaatio- ja tukiportaalin suunnittelu on jatkunut palvelutarpeen ja siitä johdettavien vaatimusten tarkentamisella. Marraskuun alussa järjestettiin tilaisuus, jossa esiteltiin uutta hanketta ja keskusteltiin learning cafe -menetelmällä informaatio- ja tukiportaaliin kohdistuvista odotuksista ja tietotarpeesta. Learning cafe -tapahtuman esitykset ja yhteenveto on luettavissa tapahtumakalenterista.

    Informaatio- ja tukiportaalin kehitystyön tueksi on luotu kysely, joka on suunnattu käyttörajoitteisten aineistojen hyödyntäjille. Kyselyllä kartoitetaan sitä, minkälainen tietosisältö ja toiminnallisuudet palvelisivat uudella verkkosivustolla aineistojen käyttäjiä eniten. Kannustamme kaikkia käyttörajoitteisten aineistojen käyttäjiä osallistumaan. Vastaamalla voit vaikuttaa siihen, mitä tietosisältöä tulevaan portaaliin tuotetaan. Kysely on avoinna 9.12.2016 asti.

    Eettisen ennakkoarvioinnin sähköisen hakupalvelun vaatimusmäärittely on meneillään ja muutoinkin palvelun suunnittelutyö edistyy aikataulussaan.

    Palveluiden kehitystyön etenemistä ja hankkeessa järjestettäviä tapahtumia voi seurata FMAS-vaikuttamisfoorumilla sekä hankesivulla.

    Hankkeen henkilöstö

    Irma-Leena Notkola (projektipäällikkö)

    Päivi Holmström (sähköinen käyttölupapalvelu)

    Jari Hartzell (informaatio- ja tukiportaali)

    Ari-Pekka Sihvonen (informaatio- ja tukiportaali)

    Sami Nousiainen (eettisen ennakkoarvioinnin pilotti)

    Henri Tenhunen (sähköinen käyttölupapalvelu)

    Suvi Lumivirta (sähköinen käyttölupapalvelu)

    Yhteystiedot

    etunimi.sukunimi [at] arkisto.fi

    lupa.tuki [at] arkisto.fi

     
  • Mikko Saloila 11:24 / 14.3.2016 Pikalinkki | Vastaa  

    Taika-tutkimusaineistokatalogin betaversio julkaistu 

    Tilastokeskus on julkaissut betaversion tutkimusaineistokatalogista. Käyttäjäpalautteen perusteella palvelua jatkokehitään kevään ja alkukesän aikana.

    taika.stat.fi

    Käy katsomassa ja jaa kehitysideasi!

    Mikä tutkimusaineistokatalogi? Katso tämä blogikirjoitus.

     

     

     
  • merjaseppaheikka 12:25 / 21.4.2015 Pikalinkki | Vastaa  

    Tietosuojasta huolehtiminen on tieteellisen tutkimuksen edellytys 

    Käytettäessä yksikkötason aineistoja tutkimukseen on hyvä pitää mielessä aineistojen käytön eettisyys. Tutkijoilla on harteillaan vastuu siitä, ettei yksikköaineistojen tietosuoja vaarannu. Henkilöiden ja yritysten tietosuoja taataan Suomessa laeilla.

    Suomessa on saatavilla kattavia hallinnollisia rekistereitä, jotka antavat hyvät edellytykset tehdä rekisteripohjaista tutkimusta. FMAS-hankkeessa edistetään tutkimuksen tekemistä kehittämällä tutkijoille erilaisia palveluja. Tilastokeskuksen kokoamia yksikköaineistoja on tilastolakiin perustuen mahdollista saada käyttöön tutkimuksia ja selvityksiä varten. Näitä aineistoja voi käyttää etäkäyttöyhteyden kautta, Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa tai tutkijan käyttöön luovutettuina otosaineistoina. Otosaineistoissa joudutaan tekemään joskus tutkimusta rajoittavia karkeistuksia ja rajauksia. Kokonaisaineistoja ja välillisesti tunnistettavissa olevia yksikkötason tietoja voi saada käyttöön etäkäyttöympäristössä tai tutkimuslaboratoriossa. 

    Tietosuojasta huolehtiminen on tieteellisen tutkimuksen edellytys. Näin saadaan säilytettyä tiedonantajien luottamus tietojen salassapitoon ja mahdollistetaan tietojen saaminen myös tulevaisuudessa. Tilastokeskuksen etäkäyttöjärjestelmän kehittämisen lähtökohtina ovat olleet tutkijoiden tasapuolinen kohtelu, mikroaineistojen käytön tehostaminen sekä turvallisen ja valvotun ympäristön luominen. Etäkäyttöjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2010 ja sillä on nyt noin 80 eri tutkimushankkeessa yli 140 käyttäjää.

    Tilastokeskus haluaa tarjota tutkijoiden saataville tutkimuksen tarkoitukseen sopivat, hyvät aineistot ja toisaalta taata, että henkilöiden ja yritysten tietosuoja säilyy. Tilastokeskuksen etäkäyttöjärjestelmä auttaa tutkijoita huolehtimaan tietosuojasta tutkimushankkeissa. Etäkäytössä tutkijat pääsevät käyttämään käyttöluvallisia mikroaineistoja omalta työpisteeltään luotettavassa ja tietoturvallisessa ympäristössä. Tulosteet saadaan järjestelmästä ulos tarkastusmenettelyn kautta. Vastuu tietoturvan säilymisestä on kuitenkin aina tutkijalla.

    Yksikkötason tunnisteet on etäkäytössä salattu pseudotunnisteilla. Pseudotunniste on suoran yksikkötunnisteen korvaava keinotekoinen tunniste, jolla yksikköä voidaan seurata aineistossa ja yksikön tietoja linkittää eri aineistojen välillä. Yksin tämä ei kuitenkaan riitä varmistamaan, etteikö henkilöitä tai yrityksiä tunnisteta. Myös muut tekijät kuten esimerkiksi yrityksen liikevaihdon suuruus yhdistettynä toimialaan tai henkilön synnyinmaa-tieto yhdistettynä kotikuntaan saattavat paljastaa yksittäisen havainnon. Onkin erityisen tärkeää, ettei tutkimustuloksia julkaistaessa esiin nouse yksilöiviä tietoja, joissa tietosuoja vaarantuu.

    Tilastokeskus on julkaissut Tilastokoulu-verkkopalvelussaan Tutkimusaineistot etäkäytössä –kokonaisuuden, jossa tutkijoita opastetaan niin etäkäyttöjärjestelmän käyttöoikeuden saamiseen kuin sieltä tulostettavien tietojen tietosuojan turvaamiseen. Kannattaa käydä tutustumassa, vaikka olisit jo etäkäyttäjänä vanha konkari! Tutkimusaineistot etäkäytössä –tilastokoulu löytyy osoitteesta: http://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=ketusivu&course_id=tkoulu_tutki

    Kirsi-Marja Aalto, Tilastokeskus/Tutkijapalvelut

     
  • Sari Räisänen 15:11 / 2.2.2015 Pikalinkki | Vastaa  

    FMAS-tutkijapalvelun toteuttaminen hidastuu Akatemian kielteisen rahoituspäätöksen takia 

    FMAS-hanke sai Suomen Akatemialta tutkimusinfrastruktuurirahoitusta vuoden 2013 FIRI-haussa yhteensä 700 000 euroa. Hankkeelle haettiin tuolloin kaksivuotista rahoitusta, mutta rahoitusta saatiin vain hakemuksen ensimmäiselle vuodelle. Jatkorahoitusta haettiin viime keväänä  FIRI 2014 -haussa vuosille 2015-2017. Tarkoitus oli saada vuoden 2014 aikana tehdyt tarkennetut suunnitelmat (vaatimusmäärittelyt, arkkitehtuurisuunnitelmat ym.) toteutettua vuoden 2015 aikana niin, että kaikki palvelut olisivat perusmuodossaan olleet käytettävissä vuoden 2015 lopussa. Seuraavina vuosina oli tarkoitus kehittää palveluja edelleen.

    Hanke sai kuitenkin täysin odottamattomasti kielteisen rahoituspäätöksen FIRI 2014 -hausta. Päätös tuli vasta joulun alla, mikä hankaloittaa hankkeen tilannetta myös siksi, että varautumisaikaa ei jäänyt.  Hankkeen rahoituksena on käytettävissä vain Akatemian viime vuoden rahoituksesta jääneet osuudet, jotka erillispäätöksellä saatiin hankkeen käyttöön tälle vuodelle.

    Päätöksen seurauksena alkuperäisessä toteutusaikataulussa ei pysytä. Jatkorahoitusta haetaan aktiivisesti muilta tahoilta, ja jää nähtäväksi, milloin työtä päästään täysitehoisesti jatkamaan. Viime vuodesta jääneillä rahoilla voidaan Kansallisarkistossa jatkaa sähköisen lupapalvelun ja informaatio- ja tukipalvelun kehittämistä vain muutamia kuukausia. Tilastokeskus jatkaa tutkijan etätyöpöydän ja aineistokatalogin kehittämistä suunniteltua hitaammalla aikataululla ja supistetuilla suunnitelmilla.

    Tutustu myös Helsingin Sanomissa 2.2.2015 julkaistuun Marjo Bruunin ja Päivi Happosen mielipidekirjoitukseen.

     
  • Sari Räisänen 08:05 / 2.12.2014 Pikalinkki | Vastaa  

    ”On erinomaista, että aineistoja Tilastokeskuksessa muokataan tutkijaystävälliseen suuntaan!” 

    Tilastokeskuksen isossa auditoriossa pidettiin palkkarakenneaineistojen esittelytilaisuus perjantaina 31.10.2014.

    Tilaisuudessa esiteltiin mm. harmonisoituja palkkarakenneaineistoja, jotka ovat yksi tutkijoita varten muodostettu valmisaineistokokonaisuus, josta on myös laadukkaat aineistokuvaukset.

    Esittelytilaisuudessa oli yhteensä 47 osallistujaa mm. ministeriöistä, virastoista, tutkimuslaitoksista ja työmarkkinajärjestöistä.

    Tilaisuuden aluksi tilastotuotannon ylijohtaja Timo Koskimäki toivotti osallistujat tervetulleeksi ja taustoitti tilaisuutta kertomalla lyhyesti tutkijapalveluiden periaatteista ja suhteesta tutkimusmaailmaan. Lopuksi Koskimäki vielä korosti tilaisuuden käyttäjänäkökulmaa muistuttamalla siitä, että useimmat tilaisuudessa esiteltävistä aineistoista ovat tutkijapalveluiden kautta saatavissa tutkimuskäyttöön.

    Yliaktuaari Sampo Pehkonen kuvasi ensin vuosittain koostettavien poikkileikkaus-tyyppisten palkkatilastojen tuotantopolkua alkaen työnantajien ja Tilastokeskuksen keräämistä palkkatilastoista ja päätyen lopputuotteeseen eli vuosittain koottavaan palkkarakennetilastoon. Vuosittaisten palkkarakennetilastojen osalta hän käsitteli mm. tilaston kattavuutta, muuttujasisältöä sekä ansio- ja työtuntikäsitteisiin liittyviä asioita. Keskeistä on se, että tilasto mahdollistaa eri sektorien väliset vertailut yhden vuoden sisällä. Sampo totesi, että tilaston kattavuus on hyvä, julkisella sektorilla jopa erinomainen. Tilasto mittaa kokonaisansioita, mutta myös lisät on mahdollista ottaa huomioon.

    Erikoistutkija Pekka Laine kertoi mm. nykyaikaisten paneelianalyysien ja urankehitysseurantojen vaativan yli ajan harmonisoituja palkkarakenneaineistoja, joissa vertailukelpoisuus säilyy vuosien välillä muuttujamuutoksista huolimatta. Esimerkkeinä yli ajan harmonisointitarpeista ja -haasteista Pekka toi esiin vuosien 2001-2002 TT:n toimihenkilöiden ammattiluokituksen kokonaismuutoksen ja v 2001 osa-aikaisuutta määrittävän ylätuntirajan nostamisen.

    Palkkarakenneaineistojen harmonisoinnin tilanne on tällä hetkellä se, että tutkimuskäytössä on jo yksityissektorin vuosien 1995-2008 palkkarakenneaikasarja ja jatkoharmonisoinnissa aineistot 2009-2013 vuosilta. Valtiosektorin osalta aineisto vv 1995-2008 on testauksessa ja tutkijoille annettavissa pilottikäyttöön. Kuntasektorin 1995-2009 aineistoyhdistelyt on tehty ja muuttujien harmonisointi alkamassa.

    Pekka vertaili vuosikohtaisista poikkileikkauksista laskettuja tunnuslukuja ja yli ajan harmonisoidusta aikasarjasta laskettuja tunnuslukuja graafien avulla. Graafisen tarkastelun keskeinen viesti tutkijoille oli se, että tilastoista kuvautuva keskimääräinen työtuntien, palkkojen ja muiden työsuhdemuuttujien kehitys yli ajan riippuu usein pitkälti siitä, onko tilastossa vuosien aikana tapahtuneet muodostussääntö- ja luokitusmuutokset otettu huomioon vai ei.

    Pekka veti myös yhteen tutkijoiden käytössä olevien eri palkkatilastojen ja työsuhdeaineistojen plussat ja miinukset. Lopuksi hän kehotti tutkijoita aineistovalinnassaan hakemaan tukea Tilastokeskuksen asiantuntijoilta. Tätä kehotusta jotkut tutkijat noudattivatkin heti kahvitauon aikana.

    Kahvihetken jälkeen yliaktuaari Marianne Johnson Tilastokeskuksesta kertoi Tilastokeskuksen tutkijoille tarjoamista palveluista ja niitä tarjoavan tutkimuspalvelut-vastuualueen toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Tutkijapalvelut on myös uudistamassa etäkäytön hinnoittelua 1.1.2015 alkaen.

    Kansallisessa Arkistolaitoksen ja Tilastokeskuksen yhteisessä Kansallinen mikroaineistojen tutkijapalvelu (FMAS)-hankkeessa ollaan helpottamassa tutkijoiden tutkimusaineiston valintaa (aineistokatalogin metatietopalvelu), tietojen käyttölupien hakemista ja tiedonsaantia (sähköinen käyttölupapalvelu ja informaatiopalvelu) sekä etäkäyttöä (etäkäyttöpalvelu). Tänä vuonna tutkijapalveluiden teettämässä asiakastyytyväisyyskyselyssä FMAS-hankkeessa juuri nämä toteutettavina olevat asiat nousivat esille toiveina tietopalvelun kehittämiselle.

    Lopuksi professori Petri Böckerman Turun yliopistosta ja Palkansaajien tutkimuslaitoksesta toi esiin tutkijanäkökulman palkkarakenneaineistoihin ja niiden käyttöön. Hän eritteli eri työsuhdeaineistojen vahvuuksia ja heikkouksia sekä esitteli kolmea tutkimusta, joissa oli käytetty harmonisoitua palkkarakenneaineistoa. Petri korosti erityisesti harmonisoitujen aineistojen merkitystä luotettavan empiirisen tutkimuksen perustana.

    Tilaisuuden loppupaneelissa tuli esille haasteellisina, harmonisointiaineiston aikajakson sisällä muuttuneina tietoina mm palkkaryhmä- ja työaikamuoto-tieto. Myös ansiokäsite herätti keskustelua. Tilastopäällikkö Mikko Mankki EK:sta totesi lopuksi, että ”on erinomaista, että aineistoja Tilastokeskuksessa muokataan tutkijaystävälliseen suuntaan. EK suosittelee tutkijoille harmonisoitujen palkkarakenneaineistojen käyttöä.”

      

    Koosteen laativat Pekka Laine ja Merja Seppä-Heikka Tilastokeskuksen tutkijapalveluista

     

     
c
luo uusi viesti
j
seuraava artikkeli / seuraava kommentti
k
edellinen artikkeli/edellinen kommentti
r
Vastaa
e
Muokkaa
o
Näytä/piilota kommentit
t
Mene ylös
l
kirjaudu sisään
h
näytä tai piilota ohje
shift + esc
Peruuta